Ypäjän kulttuurikasvatussuunnitelma

Ypäjän kulttuurikasvatussuunnitelman keskiössä on lapsi ja nuori. Kulttuurikasvatussuunnitelman arvomaailmassa vahvistetaan tasa-arvoisesti kulttuuria ja taidetta lapsille ja nuorille ja mahdollistetaan monipuoliset taide- ja kulttuurielämykset tukemaan lapsen ja nuoren kasvua. Toimintaa ohjaa lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen kasvatus osana kulttuuri- ja taidekasvatusta. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa, tukea ja kehittää alueen lastenkulttuuria ja tukea laadukasta ja ammattimaista kulttuuri- ja taidekasvatusta kunnassa.

Kulttuurikasvatussuunnitelman tavoitteena on tehdä nykyinen toiminta näkyväksi ja kehittää sitä. Suunnitelman lapsilähtöisyys on lasten ja nuorten kuulemista ja ottamista mukaan toiminnan ideointiin ja toteuttamiseen. Lapsilähtöisyys tarkoittaa myös aikuisten läsnäoloa ja perheen huomioimista. Toiminnassa tuetaan lapsen ja nuoren luovuutta, ilmaisua ja kulttuuri-identiteetin muodostumista. Tekemisessä painotetaan toiminnallisuutta, osallisuutta ja lapsi on aktiivinen toimija osana yhteisöä. Lasten ja nuorten kanssa toimiessa painotetaan vuorovaikutusta ja myönteistä ilmapiiriä: kannustavan palautteen antamista ja arvostavaa vuorovaikutusta. Toimintaa ohjaa leikki/leikkimielisyys, kokeilemaan innostaminen ja turvallinen oppimisympäristö. Kuntana Ypäjä tarjoaa monipuolisia ja innostavia oppimisympäristöjä lapsille ja nuorille toteutuksessa hyödynnettäväksi.

Kulttuurikasvatussuunnitelmassa huomioidaan 7 L:n teemat, jotka ovat: leikki, lukeminen, luovuus, läsnäolo, liike, laatu ja luonto. Ypäjällä teema leikki kuvastaa toimintaa varhaiskasvatuksessa, lukeminen toimintaa 1. -2. luokalla, luovuus toimintaa 3.-4. luokalla, läsnäolo toimintaa 5.-6. luokalla, liike toimintaa 7. luokalla ja laatu toimintaa 8.-9. luokalla. Ypäjän kulttuurikasvatussuunnitelma huomioi myös toisen asteen koulutuksessa olevat nuoret teemalla luonto.

Teemoissa leikki tarkoittaa sitä, että kulttuuriin ja taiteeseen tutustutaan, siitä opitaan, siinä tehdään ja toimitaan leikin kautta. Leikki on kokeilemista, oivaltamista ja mukana on mielikuvitus ja ilo. Leikillä vahvistetaan itse luodun kulttuurin edistämistä.

Lukeminen tarkoittaa sanataiteen vahvistamista, kirjallisuuteen ja kirjailijoihin tutustumista sekä lukemiseen innostamista. Se tarkoittaa myös monilukutaitoa. Luovuus on yhdessä tekemistä, itsensä ilmaisua ja toimintaa. Luovuudessa tutustutaan taiteen ja kulttuurin moninaisuuteen ja eläydytään. Luovuudessa vahvistetaan taitoa esiintyä.

Läsnäolo tarkoittaa identiteetin kasvun tukemista, itseilmaisun vahvistamista turvallisessa ympäristössä, mediakasvatusta ja monikulttuurisuutta. Läsnäolo tarkoittaa myös omaan kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön tutustumista. Liike on kehon ja mielen liikettä. Oman kehon toimintaan ja liikeratoihin tutustumista ja niiden tutkimista, oman kehon hallinnan vahvistamista. Liikkeessä vahvistetaan mielikuvitusta ja luovaa ajattelua.

Laatu on kokemus, se on haastavaa ja yllättävää, se herättää ajattelemaan. Se tutustuttaa ammattilaisten tekemään tuotantoon ja teoksiin, se on elämys. Luonto tarkoittaa tutustumista kulttuurin ja taiteen vaikuttavuuteen ja vaikuttamiseen. Se on rajojen rikkomista ja uuden luomista. Siinä huomioidaan kestävä kehitys, kierrätys ja ympäristö.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa leikin ja tarinoiden kautta tutustutaan kulttuuriin ja taiteeseen. Toiminta on kokeilemista ja onnistumisen tunnetta. Lapsi iloitsee luovuudesta ja itsenäistyy. Lapsi on utelias ja ihmettelee, rakentaa identiteettiä. Lapsella on oikeus tutkia ja leikkiä.

Ypäjän kulttuurikasvatussuunnitelmassa tavoitteena on huomioida lapsi ja perhe. Järjestää lapsille ja perheelle suunnattuja työpajoja esim. muskari, perhesirkus. Tavoitteena on tutustua taiteeseen ja kulttuuriin leikin ja retkien kautta tekemällä retkiä mm. Ypäjän kirjaston näyttelyihin. Toiminta järjestetään lapsille tutussa toimintaympäristössä.

Esikoululaisille toteutetaan retkiä paikallisiin kulttuuriperintökohteisiin esim. kotiseutumuseo ja kirkko. Tavoitteena on vuosittain toteuttaa omakustanteinen retki.

Vierailut Ypäjän kirjastoon ja kotiseutumuseoon, Levän koulun koulumuseoon, kirkkoon, Hevosopistoon ja Suomen hevosurheilumuseoon, Ypäjän Musiikkiteatteriin, Veteraanitupaan, Ypäjän vehnämyllyyn ja muihin oman alueen kulttuurikohteisiin (ks. kooste kulttuurikohteista).

Ypäjän kirjasto
- Kirjastoon ja sen näyttelyihin tutustuminen.
LEKA -verkostomainen lastenkulttuurikeskus/Kulttuuriyhdistys Kuvio ry
- Työpajoja eri taiteenaloja esitellen.
- Seminaareja ja koulutustilaisuuksia aikuisille tueksi toimintaan lasten kanssa.
Kulttuuri Puomi ry
- Lapsille suunnatut esiintyjävierailut mm. konsertit ja teatteriesitykset.
Kulttuurikokemuksia tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin
Jokiläänin kansalaisopisto, MLL-Ypäjä ja 4H Jokioinen-Ypäjä.

Ypäjän kunta
Pertun päivän kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (elokuu).
Joulunavauksen kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (marraskuun viimeinen viikonloppu).
Vuosittain yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa järjestettävä retki.
Ypäjän seurakunta
Vappujuhla/ Helatorstain lapsiperhejuhla.

Peruskoulussa 1. ja 2. luokalla tavoitteena on lukemaan innostaminen. Lukeminen on kirjailijoihin, kirjallisuuteen, ilmaisuun ja sanataiteeseen tutustumista. Se on monilukutaidon vahvistamista. Lukutaitoa kehitetään leikinomaisten harjoitteiden kautta. Lapsi oppii tekemään päätelmiä, tarinoita ja ymmärtämään lukemaansa. Hänestä kehittyy taitava lukija ja hänellä kehittyy into lukemiseen.
Toiminnassa vahvistetaan itsensä ilmaisua sanallisesti ja luodaan onnistumisen kokemuksia. Toiminnassa huomioidaan mielikuvitus ja satumaailma, siellä seikkaileminen ja eri roolien tunnistaminen tarinoissa. Asioitaan tehdään yhdessä, luodaan yhteisöllisyyden tunnetta ja luodaan omia mielipiteitä. Toiminnan toteutuksessa huomioidaan kotiseutuperinne ja elämys.

Vierailut Ypäjän kirjastoon ja kotiseutumuseoon, Levän koulun koulumuseoon, kirkkoon, Hevosopistoon ja Suomen hevosurheilumuseoon, Ypäjän Musiikkiteatteriin, Veteraanitupaan, Ypäjän vehnämyllyyn ja muihin oman alueen kulttuurikohteisiin (ks. kooste kulttuurikohteista).

Ypäjän kirjasto
- Tutustuminen kirjastoon ja kirjavinkkaus.
Haavi
- Toimintaa kaiken ikäisille.
LEKA -verkostomainen lastenkulttuurikeskus/ Kulttuuriyhdistys Kuvio ry
- Työpajoja eri taiteenaloja esitellen esim. konserttikeskuksen työpajoja.
- Seminaareja ja koulutustilaisuuksia lasten kanssa toimiville.
Kulttuuri Puomi ry
- Lapsille suunnatut esiintyjävierailut mm. konsertit ja teatteriesitykset.
Kulttuurikokemuksia tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin
Jokiläänin kansalaisopisto, MLL-Ypäjä, 4H Jokioinen-Ypäjä.

Ypäjän kunta
Pertun päivän kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (elokuu).
Joulunavauksen kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (marraskuun viimeinen viikonloppu).
Vuosittain yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa järjestettävä retki.
Ypäjän seurakunta
Vappujuhla/ Helatorstain lapsiperhejuhla.

Sanomalehtiviikko (alkuvuosi), Mediataitoviikko (alkuvuosi),
Lukuviikko (huhtikuu) ja Elokuvaviikko (lokakuu).

Peruskoulussa 3. ja 4. luokalla tavoitteena on tukea luovuutta, oman näkökulman ja persoonan vahvistamista. Osana toimintaa on luomisen ilo ja itsensä toteuttaminen. Ollaan osallisia ja tehdään yhdessä. Tutustutaan luovuuden monimuotoisuuteen ja eläydytään. Havainnoidaan luovuus omassa ympäristössä.
Lapsi on aktiivinen ja sosiaalinen. Toiminnassa tuetaan ottamaan huomioon muiden tunteita, ajatuksia ja tarpeita. Vahvistetaan persoonan itsenäistymistä ja itsensä ilmaisua. Luovuudessa tavoitteena on oman tuotannon esittely esim. näyttely/näytelmä.

Vierailut Ypäjän kirjastoon ja kotiseutumuseoon, Levän koulun koulumuseoon, kirkkoon, Hevosopistoon ja Suomen hevosurheilumuseoon, Ypäjän Musiikkiteatteriin, Veteraanitupaan, Ypäjän vehnämyllyyn ja muihin oman alueen kulttuurikohteisiin (ks. kooste kulttuurikohteista).

Ypäjän kirjasto
- Kirjavinkkaus kirjastolla.
Haavi
- Toimintaa kaiken ikäisille.
LEKA -verkostomainen lastenkulttuurikeskus/ Kulttuuriyhdistys Kuvio ry
- Työpajoja eri taiteenaloja esitellen esim. keramiikkapajoja.
- Seminaareja ja koulutustilaisuuksia lapsia ympäröiville aikuisille.
Kulttuuri Puomi ry
- Lapsille suunnatut esiintyjävierailut mm. konsertit ja teatteriesitykset.
Kulttuurikokemuksia tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin
Jokiläänin kansalaisopisto, MLL-Ypäjä, 4H Jokioinen-Ypäjä.

Ypäjän kunta
Pertun päivän kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (elokuu).
Joulunavauksen kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (marraskuun viimeinen viikonloppu).
Vuosittain yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa järjestettävä retki.
Ypäjän seurakunta
Vappujuhla/ Helatorstain lapsiperhejuhla.

Sanomalehtiviikko (alkuvuosi), Mediataitoviikko (alkuvuosi),
Lukuviikko (huhtikuu) ja Elokuvaviikko (lokakuu).

Peruskoulussa 5. ja 6. luokalla painotetaan läsnäoloa osana taide- ja kulttuurikasvatusta. Se tarkoittaa läsnäoloa toiminnassa, sosiaalisessa mediassa, viestinnässä ja vuorovaikutuksessa ikätovereiden ja aikuisten kanssa. Luodaan turvallinen ympäristö keskustelulle, keskustellaan hyvistä käytänteistä ja käytöksestä sosiaalisessa mediassa ja mediakriittisyydestä.
Toiminnassa huomioidaan monikulttuurisuus, kansainvälisyys ja mediakasvatus. Toimintaa ohjaa aktiivinen toiminta ja onnistumisen tunne. Toiminnalle tärkeää on aikuisten läsnäolo ja yhteinen toiminta perheenä.

Vierailut Ypäjän kirjastoon ja kotiseutumuseoon, Levän koulun koulumuseoon, kirkkoon, Hevosopistoon ja Suomen hevosurheilumuseoon, Ypäjän Musiikkiteatteriin, Veteraanitupaan, Ypäjän vehnämyllyyn ja muihin oman alueen kulttuurikohteisiin (ks. kooste kulttuurikohteista

Ypäjän kirjasto
- Kirjavinkkaus kirjastolla.
Haavi
- Toimintaa kaiken ikäisille.
LEKA -verkostomainen lastenkulttuurikeskus/ Kulttuuriyhdistys Kuvio ry
- Työpajoja eri taiteenaloja esitellen esim. sirkuskoulu.
- Seminaareja ja koulutustilaisuuksia tukemaan aikuisten toimintaa lasten kanssa.
Kulttuuri Puomi ry
- Lapsille suunnatut esiintyjävierailut mm. konsertit ja teatteriesitykset.
Kulttuurikokemuksia tarjoavat edellä mainittujen lisäksi vaihtelevin sisällöin
Jokiläänin kansalaisopisto, MLL-Ypäjä, 4H Jokioinen-Ypäjä.

Ypäjän kunta
Pertun päivän kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (elokuu).
Joulunavauksen kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (marraskuun viimeinen viikonloppu).
Vuosittain yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa retki.
Ypäjän seurakunta
Vappujuhla/ Helatorstain lapsiperhejuhla.

Sanomalehtiviikko (alkuvuosi), Mediataitoviikko (alkuvuosi),
Lukuviikko (huhtikuu) ja Elokuvaviikko (lokakuu).

Peruskoulussa 7. luokkalaisten painopiste on liikkeessä. Liike on oman kehon ja mielen liikettä. Se on oman kehon liikeratojen kokeilemista ja ajattelutaidon kehittämistä. Se on oman kehon ja mielen rajojen tutkimista ja oman potentiaalin löytämistä. Liike on oman minäkuvan luomista ja itsenäistymistä.
Toiminnassa keskustellaan mielipiteistä, asenteista ja mieltymyksistä. Annetaan nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Tutkitaan omaa persoonallista tilaa ja läheisyyttä ympäristöön.

Vierailut Ypäjän kirjastoon ja kotiseutumuseoon, Levän koulun koulumuseoon, kirkkoon, Hevosopistoon ja Suomen hevosurheilumuseoon, Ypäjän Musiikkiteatteriin, Veteraanitupaan, Ypäjän vehnämyllyyn ja muihin oman alueen kulttuurikohteisiin (ks. kooste kulttuurikohteista

Ypäjän kirjasto
- Kirjavinkkaus kirjastolla.
Haavi
- Toimintaa kaiken ikäisille.
LEKA -verkostomainen lastenkulttuurikeskus/ Kulttuuriyhdistys Kuvio ry
- Työpajoja eri taiteenaloja esitellen esim. konserttikeskuksen työpajoja.
- Seminaareja ja koulutustilaisuuksia lapsia ympäröiville aikuisille.
Kulttuuri Puomi ry
- Lapsille suunnatut esiintyjävierailut mm. konsertit ja teatteriesitykset.
Kulttuurikokemuksia tarjoavat edellä mainittujen lisäksi
Jokiläänin kansalaisopisto, MLL-Ypäjä, 4H Jokioinen-Ypäjä

Ypäjän kunta
Pertun päivän kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (elokuu).
Joulunavauksen kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (marraskuun viimeinen viikonloppu).

Vuosittain yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa järjestettävä retki.

Sanomalehtiviikko (alkuvuosi), Mediataitoviikko (alkuvuosi),
Lukuviikko (huhtikuu) ja Elokuvaviikko (lokakuu).

Laadun tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti nuoren elämään ja avartaa käsitystä taiteesta ja kulttuurista. Tehdä tutuksi ammattilaisten luomaa taidetta, alan monipuolisuus huomioiden. Herättää nuori pohtimaan ja keskustelemaan, luomaan omia mielipiteitä havaintojen ja elämysten kautta.
Tavoitteena on, että kulttuurin moninaisuus on tasa-arvoisesti kaikkien nuorten saatavilla. Nuorella on oikeus ja mahdollisuus osallistua kulttuuri- ja taide-elämään. Laadun kivijalkoja ovat ammattitaito, luovuus ja keskiössä on nuori. Haastetaan nuori kokeilemaan uusia asioita.

Vierailut Ypäjän kirjastoon ja kotiseutumuseoon, Levän koulun koulumuseoon, kirkkoon, Hevosopistoon ja Suomen hevosurheilumuseoon, Ypäjän Musiikkiteatteriin, Veteraanitupaan, Ypäjän vehnämyllyyn ja muihin oman alueen kulttuurikohteisiin (ks. kooste kulttuurikohteista).

Ypäjän kirjasto
- Kirjavinkkaus kirjastolla.
Haavi
- Toimintaa kaiken ikäisille.
LEKA -verkostomainen lastenkulttuurikeskus/ Kulttuuriyhdistys Kuvio ry
- Työpajoja eri taiteenaloja esitellen esim. konserttikeskuksen työpajoja.
- Seminaareja ja koulutustilaisuuksia lapsia ympäröiville aikuisille.
Kulttuuri Puomi ry
- Lapsille suunnatut esiintyjävierailut mm. konsertit ja teatteriesitykset.
Kulttuurikokemuksia tarjoavat edellä mainittujen lisäksi
Jokiläänin kansalaisopisto, MLL-Ypäjä, 4H Jokioinen-Ypäjä

Ypäjän kunta
Pertun päivän kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (elokuu).
Joulunavauksen kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (marraskuun viimeinen viikonloppu).

Vuosittain yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa järjestettävä retki.

Sanomalehtiviikko (alkuvuosi), Mediataitoviikko (alkuvuosi),
Lukuviikko (huhtikuu) ja Elokuvaviikko (lokakuu).

Tiedostetaan taide ja kulttuuri mahdollisuutena vaikuttaa ympäristöön ja tutustutaan siihen vuorovaikutuksen välineenä. Haastetaan nuori kokeilemaan taiteen ja kulttuurin rajoja, luomaan uutta ja ottamaan kantaa turvallisessa ympäristössä. Käydään keskustelua taiteen sanomasta ja kulttuurin monimuotoisuudesta.
Toiminnassa huomioidaan kestävä kehitys ja tuetaan etsimään omaa ääntä, omaa persoonallista tapaa vaikuttaa, olla osallisena, viestiä ja toimia. Olla aktiivinen toimija yhteisössä. Toiminnan kautta avarretaan nuoren mielikuvaa hänen mahdollisuuksistaan tulevaisuudessa.

Vierailut Ypäjän kirjastoon ja kotiseutumuseoon, Levän koulun koulumuseoon, kirkkoon, Hevosopistoon ja Suomen hevosurheilumuseoon, Ypäjän Musiikkiteatteriin, Veteraanitupaan, Ypäjän vehnämyllyyn ja muihin oman alueen kulttuurikohteisiin (ks. kooste kulttuurikohteista

Ypäjän kirjasto
- Kirjavinkkaus kirjastolla.
Haavi
- Toimintaa kaiken ikäisille.
LEKA -verkostomainen lastenkulttuurikeskus/ Kulttuuriyhdistys Kuvio ry
- Työpajoja eri taiteenaloja esitellen esim. konserttikeskuksen työpajoja.
- Seminaareja ja koulutustilaisuuksia lapsia ympäröiville aikuisille.
Kulttuuri Puomi ry
- Lapsille suunnatut esiintyjävierailut mm. konsertit ja teatteriesitykset.
Kulttuurikokemuksia tarjoavat edellä mainittujen lisäksi
Jokiläänin kansalaisopisto, MLL-Ypäjä, 4H Jokioinen-Ypäjä

Ypäjän kunta
Pertun päivän kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (elokuu).
Joulunavauksen kulttuuripalvelut lapsille ja nuorille (marraskuun viimeinen viikonloppu).
Vuosittain yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa järjestettävä retki.

Sanomalehtiviikko (alkuvuosi), Mediataitoviikko (alkuvuosi),
Lukuviikko (huhtikuu) ja Elokuvaviikko (lokakuu).

Nimetään päiväkodeille ja kouluille kulttuurivastaavat, joihin voi olla yhteydessä yhteistyö ja muista mahdollisuuksista kulttuurin ja taiteen alalla, he ovat osa kulttuurityöryhmää.

Tehtävät ja tavoite:
- kehittää alueen kulttuurikasvatusta ja lasten ja nuorten kulttuuripalveluita
- pitää yllä keskustelua yhteistyöstä ja kehittää yhteistä toimintaa
- vuosittain tammikuussa koostaa vuosittaisen kulttuurisuunnitelman linjaukset kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti
- keskustellaan tarvittavista koulutuksista ja kehitysideoista.

Hossintie 2

Ypäjälle perustettiin ensimmäinen kirjasto vuonna 1859. Se tunnettiin tuolloin Perttulan lainakirjastona, ja sen perustamiseen vaikuttivat suuresti Jokioisten ja Ypäjän (Perttula) kappeliseurakuntien pastori Erik Napoleon Bonsdorff sekä kartanonhaltija Seth Rönnbäck. Molemmat olivat kansanvalistuksen harrastajia ja kannattivat kirjaston perustamista. Kirjasto oli sijoitettu Kartanonkylän Kartanoon.
Kartanon jälkeen kirjasto siirrettiin ensin vanhan kirkon sakaristoon, ja seurakunnan saatua oman papin ja pappilan se sijoitettiin seurakunnan pappilaan. Jonkin aikaa kirjasto toimi Matti Seppälän kodissa, minkä jälkeen vuonna 1894 se siirrettiin Perttulan kansakouluun, pitäjän ensimmäiseen kansakouluun. Siellä se toimi yli 20 vuotta koulun opettajien hoitamana.

Kirjasto toimi siis jo 1800-1900 -lukujen vaihteessa nykyisessä kirjastorakennuksessa. Perttulan kansakoulun jälkeen kirjasto toimi Perttulan alakoulussa, Anna Maija Rautasen ja Ida Papalin asunnoissa, ja lopulta se siirrettiin Ypäjän kunnantaloon.

Nykyiseen kirjastotaloon kirjasto muutti vuonna 1982. Tuolloin kirjaston käytössä oli vain puolet talon pinta-alasta, ja loput tilat olivat Perttulan koulun käytössä. Vuonna 2009 kirjastotalo remontoitiin perusteellisesti Museoviraston ohjeiden mukaisesti ja kirjasto sai käyttöönsä talon alakerran kaikki 400 neliömetriä.
Lisää tietoa:

 http://www.lounakirjastot.fi/kirjastot/ypaja/kirjaston-esittely/

Perttulantie 6

Pieni kirkko on ollut Loimijoen rannalla kirkon mäellä jo 1300-luvun alussa. Sen nimi oli ”St Bertils Capel” eli Pyhän Pertun kappeli. Noin 1500-luvun alussa seurakunta joutui Tammelan kivikirkkokunnan kappeliksi, joka koostui Perttulan, Kartanon, Varsanojan, Viloilan, Somiskalan, Levän ja Palikkalan kylistä. Tammelan alaisuudesta Perttulan kappeli itsenäistyi 31.5.1892 Ypäjän seurakunnaksi – uusi nimi saatiin rautatieaseman nimestä. Vuonna 1911 seurakuntaan liitettiin Loimaaseen kuuluneet Ypäjänkylä ja Manninen. Seurakunnan pinta-ala oli tällöin 184,5 km² ja jäseniä oli noin 3800.

Uuden kansallisromanttisen jugend-tyylisuunnan mukainen nykyinen kirkko rakennettiin toukokuusta 1901 marraskuuhun 1902 välisenä aikana vanhan kirkontontin viereen. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Henrik Helin ja Aleksander Nyström.

Nykyinen kirkko on 800 paikkainen, 28,4 metriä pitkä, 17,4 metriä leveä ja kirkkosalin kohdalta 7,2 metriä korkea. Kellotorni ulottuu 23,5 metrin korkeuteen. Erikoisuutena on peltikatto ja sementtilattia sekä alttarin ja urkuparven sijoitus länsipäätyyn. Parvelle rakennettiin Zachariassonin 10-äänikertaiset pneumaattiset urut. Kesällä 1939 kirkkoa korjattiin ja sen ulkonäkö muuttui huomattavasti funkkistyylin suuntaan. Urkuparvi siirrettiin taakse ja rakennettiin Kangasalan 18 + 3 -äänikertaiset urut. Vuosina 1997-1998 kirkkoa korjattiin jälleen ja alkuperäistä ulkonäköä palautettiin takaisin pitsi-ikkunoiden ja vaaleiden värien avulla. Katosta, alttarin yläpuolelta, löytyy valoin tehty tähtitaivas.

Lisää tietoa: http://www.ypajanseurakunta.fi

Perttulantie 20

Kotiseutumuseon alueen museotoiminta käynnistyi vuonna 1966. Ensimmäinen rakennus ´lukkarin puustelli´ siirrettiin alueelle vuonna 1941. Rakennuksista ainoastaan ´Pappilan vanha paririihi´ sijaitsee alkuperäisellä paikallaan.


Lukkarintupa eli Lukkarinpuustelliksi tai pitäjäntuvaksi kutsuttu rakennus sijaitsi alun perin
Perttulan (Ypäjän) seurakunnan vuonna 1798 rakennetun puukirkon vieressä.
Lukkarintuvan viimeiset varsinaiset asukkaat olivat lukkari Claes Löfroos ja
hänen vaimonsa Amalia Löfroos. Kanttorilassa pidettiin Perttulan pitäjän- ja kunnan-
kokouksia sekä kirkollisia kokouksia. Siellä suoritettiin myös ruumiinavauksia
piirilääkärin toimesta. Löfroos oli tunnettu myös parantamistaidoistaan. Hän
lastoitti mm. kansallisen suurmiehemme Elias Lönnrotin poikki menneen jalan
Perttulan Nokkalan kestikievarissa. Lönnrot oli tuolloin vuonna 1870 matkalla
Loimaalle. Lukkarin puustelli on pieni; asuinosan mitat ovat 6,6 X 8,7 m.


Museoalueen suurin rakennus on ns. pappilan paririihi. Vuonna 1896 rakennettu
riihi sijaitsee alkuperäisellä paikallaan. Riihen pituus on 25,2 m ja leveys 14,5 m. Tämä riihi ei edusta Ypäjän maataloissa tavallista riihityyppiä. Rakennuksen molemmissa päissä on riihihuone. Kyseessä on toisin sanoen ns. paririihi. Riihien välissä on luuva, luha eli puintihuone, edessä lakka eli katos sekä takana pahnalato. Paririihessä voitiin puida nopeasti suuriakin määriä viljaa. Riihen erikoisuutena on se, että viljankuivaushuoneiden lämmitys tapahtuu rakennuksen ulkopuolelta. Kiukaat on sijoitettu riihen päätyseinän viereen. Molemmissa päädyissä on puinen koppi, jonka kautta pääsee lämmittämään kiuasta.

Toiseen riihihuoneeseen on rakennettu 1920-luvulla viljan kuivauslava. Tuohon aikaan vilja puitiin jo puimakoneella ja jyvät kuivattiin puinnin jälkeen tämän lavan päällä.

Museoalueella oleva aitta sijaitsi alun perin pappilan maalla. Aitta on rakennettu 1700-luvulla vilja-aitaksi. Museoalueelle aitta siirrettiin vuonna 1964. Aitta on kaksikerroksinen hirsirakennus. Kooltaan se on 4 x 4 m. Aitta on rakennettu lyhytnurkkaisen salvoskehikon päälle. Aitassa on pärekate. Tämä aitta on tyypiltään ns. etukattoinen aitta. Etukatoksellista aittaa tavataan eniten Lounais-Suomessa ja se onkin tämän alueen yleisin vilja-aittatyyppi.
Museon tuulimylly sijaitsi alun perin Ypäjänkylän Vanha-Seppälän tilan pellolla. Tuulimyllyn on rakentanut Frans Vanha-Seppälä. Se on rakennettu viimeistään 1870-luvulla, mahdollisesti jo 1850-luvulla. Vanha-Seppälän perikunta lahjoitti tuulimyllyn kunnalle käytettäväksi museotarkoituksiin. Se siirrettiin kunnan toimesta vuonna 1957 Perttulan Honkalan mäelle, museoalueelta kirkolle vievän tien varteen. Tuulimylly siirrettiin Honkalan mäeltä museoalueelle vuonna 1964.

Museon tuulimylly on tyypiltään ns. harakkamylly. Siinä on hirsistä salvottu 5 x 5 metrin
kokoinen alaosa, jossa myllynkivet sijaitsevat. Mylly on täydessä käyttökunnossa.

Savusauna museoalueelle saatiin Ypäjän Mannisten kylän Lehtimäen talosta. Maire ja Yrjö Kannisto lahjoittivat 17.3.1965 allekirjoitetulla lahjakirjalla saunarakennuksen Ypäjän kunnalle. Museoalueelle siirretty sauna on hirsirunkoinen savusauna, joka on rakennettu 1880- tai 1890-luvulla. Saunarakennus on kooltaan 3 x 5 m. Siinä on hirrestä tehty löylyhuone ja laudasta rakennettu porstua.

Museoalueelle etsittiin torppaa tai vastaavaa asuinrakennusta usean vuoden ajan. Vuonna 1977 löytyi lopulta kaksikin sopivan tuntuista rakennusta; Säterin torppa ja ns. Levomäen torppa, jota myöhemmin alettiin kutsua Laurilan torpaksi. Matti ja Pentti Levomäki olivat halukkaita lahjoittamaan ns. Levomäen torpan kotiseutumuseoalueelle siirrettäväksi. Museovirasto myönsi avustusta rakennuksen siirrolle ja se siirrettiin vuonna 1978 museoalueelle. Tämä museoalueelle siirretty rakennus tunnettiin nimellä ”Ville Heikkilä”, sen omistaneen Heikkilän perheen mukaan.

Lisää tietoa: http://www.ypaja.fi/fi/palvelut/kirjasto-_ja_kulttuuri/kotiseutumuseo

Kerhotie 11 (aiemmin Varsanojantie 63)

Museorakennus on tunnelmallinen Kartanonkylän kartanon viljamakasiini 1700-luvun lopulta. Perinteikäs Siittolanmäki on 1930-luvulta saakka ollut tallialuetta ja museota ympäröi idyllinen Loimijokilaakson kulttuurimaisema hevoslaitumineen.

Lisää tietoa: http://www.hevosurheilumuseo.fi/

Hossintie 4

Ypäjän musiikkiteatteri ry on vireästi toimiva harrastajateatteriryhmä, joka on toiminut Ypäjällä jo vuodesta 1985. Aluksi kansalaisopiston opintoryhmänä ja vuodesta 1990 omana yhdistyksenään. Ryhmään kuuluu vuosittain kymmeniä harrastajanäyttelijöitä, 15-20 orkesterilaista ja lisäksi lukuisa joukko paikallisia avustajia.

Ypäjän Musiikkiteatteri on tullut tunnetuksi opereteista ja musikaaleista. Ypäjän Musiikkiteatteri toimii kesäteatterina, joka esiintyy Ypäjän kotiseutumuseon alueelle rakennetulla laajalla näyttämöllä. Katsojat voivat nauttia esityksistä 500-paikkaisessa kiinteässä, katetussa katsomossa.

Teatterinteossa on Ypäjällä painotettu esityksen musiikillista ja koreografista puolta. Ohjaajat ovat olleet ammattilaisia, joukossa mm. Paavo Liski, jonka panos kesäkuntansa omalle teatterille oli merkittävä.

Lisää tietoa: http://www.ypajanmusiikkiteatteri.fi/

Loimijoki Golf on Loimaan ja Forssan talousalueella toimiva golfseura, joka on perustettu vuonna 1988 ja ollut Suomen Golfliiton jäsenenä vuodesta 1991.

Kenttä Ypäjällä on rakennettu vanhalle tilalle, joka on ollut Jaakkolan suvun asutettuna vuodesta 1539. Maanviljely oli elinkeino 18 ensimmäisellä isäntäperheellä ja 19. isäntä Osmo Jaakkola päätti golfkentän toteuttamisesta tilalle. Alkunsa kenttä on saanut maanviljelijä Osmo Jaakkolan toimesta, kun 1980-luvun loppupuolella maatalouden ylituotanto-ongelma oli valloillaan. Muut jättivät peltonsa kesannoille, mutta Jaakkolat raivasivat pellon rangeksi. Hyvin suuri osa Suomen kentistä onkin rakennettu osittain tai kokonaan maanviljelyskäytöstä poistuneille pelloille. Pelaaminen aloitettiin kuudella väylällä vuonna 1992. Tilan alkuperäinen päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1902 ja tilaa tuolloin hallinnut isäntäperhe muutti viereiseen rakennukseen, joka on nykyisin kentän päärakennuksena, klubi talona. Klubirakennuksen läheisyydessä sijaitsee vanha, 1800-luvulla rakennettu hevostalli, joka on peruskorjattu vuonna 2003 uusiksi kokous- ja saunatiloiksi.

Lisää tietoa: https://www.loimijokigolf.fi/